Fiuh...

Onpahan ollut viikolla haipakkaa, kun mies sai pikakomennuksen ulkomaan työkeikalle ja

jäin tänne täytämään miehenkin saappaat, vähän niinkuin varottamatta.

Talossa, jossa on isoksi osaksi puulämmitys, pitää talvella vähän vipinää kintuissa.

Etenkijon nyt, kun päivällä on muutama aste pakkasta ja

yöksi paukasee sen -25 astetta. 

Luntakin on tuprutellut aikalailla kiitettävään tahtiin, joten lumihommatkaan

ei oo ollu tauolla. Onneksi naapurin mies on traktorilla suurimman

osan käynyt sillon tällöin huitasemassa.

Lasten kouluun kuskailuja, ruokakauppareissuja, siivousta, eläintenhoitoa,

vähän autonhuoltoa (ihan itse) ja kaikenlaista arkirumbaa ruuanlaiton, siivouksen,

pyykinpesun sun muun seassa.

Joo, joo... laiska töitään luettelloo!

On sitä ehtinyt päätään vaivata kaikenmaailman sisustus jutuillakin,

olkkariin on ollut suunnitelmissa järjestyksen muutosta,

mutta se vaatii sellasen johtorumban, että se vähän pistää jarrua.

Inhoan niitä telkkarin ja digiboxin johtojen piilottelua.

Nyt kun tv on seinällä ja johdot koteloissa, on ollut simppeliä..

jos järjestyksen vaihdan, pitäisi tv siirtää seinältä jalustalle ja sitähän se sitten tietää..

johtorumbaa..

No katsotaan tuleeko siitä mitään?

Keittion avohyllymania ei ole helpottanut,

vähän ehkä nytkähtänyt  jopa eteenpäin niin että hyllyjen kannattimet

on jo hommattuna, tosin tiedä sitten riittääkö ne vieläkään.

Hain tänään postista odotetun paketin,

tilasin Sateenkaarentaa nettiputiikista kirjan,

Elämää valkoisessa puutalossa. Upotin kirjan lukemiseen

kokonaisen tunnin, tuntui siltä että olis voinut alottaa taas alusta,

kuvat on ihania ja pää alkaa pullistella ideoita... apua.

Olen aina haaveillut kirjan kirjoittamisesta, osaisipa kirjoittaa

kuin Ilona Pietiläinen. Kuvat kirjassa on ihania.. 

en ehkä uskalla nyt nukkumaan mennessä edes avata kirjaa,

koska en varmaan saa unta, kun alan miettiä kaikenlaisia idiksiä.

Mut, tää lähtis nyt nukkumaan.