maanantai 15. heinäkuuta 2013

Aamu on jälleen aurinkoinen!



Tämäkin aamu alkoi aurinkoisena,
tänä kesänä tätä on ollutkin ja NIIN kiitollinen siitä.
Kevät talvella toivoin sitä kovasti.
Sellainenhan kesän pitää olla,
kun se meillä on muutenkin niin turkasen lyhyt.
Minun puolestani kesä saisi olla aina.


Olisi enemmän aikaa nauttia kukkien kukkimisesta,
oman kasvimaan antimista ja lämpimästä järvivedestä.


Kovalla tohinalla kesää aletaan valmistella jo aikaisin
keväällä, pitää ehtiä kasvattaa sitä ja tätä,
saada ne maahan ajoissa, että lyhyen kesän aikaan
niiden antimista tai kukkimisesta ehditään edes hetken nauttia.





On tästä kesästä nautittukkin,
kannullinen sangriaa kuumana kesäiltana 
paahtavan kuumalla terassilla,
aurinkotuolissa hölläillen.


Kesän herkkuja on laitettu pakkaseenkin,
vaikka aimoannos on mennyt suuhun.
Kesällä on aina hyvä syy tehdä 
mansikkakakku!


Kerätä ihana kesäinen kimppu tienlaidalta!


Ja, miten ihanaa on seurata eläintemme puuhia
pihamaalla. Niiden elämä on kesäisin
mukavaa, kun vain käyskentelee pihamaalla,
löytyy aina herkkupala.
Jos ei viitsi sitä etsiä, kun tulee
terassin viereen norkoilemaan,
kohta joku kiikuttaa palan pullaa
tai leipää herkkuja norkoilevalle
kanalle tai ankalle.

Hitaasti herättyjä aamuja,
kahvikupposen kanssa istuskelua
ulkona rappusilla aamukasteessa.
Ja, niin raikasta kesäilmaa
tuoksutellessa!
Ah.. miten rakastankaan kesää!!
Entäs te?
vai tykkäättekö enemmän syksystä? talvesta?
Syysilloissa rakastan sytytellä kynttilöitä hämärtyvään iltaan,
käpertyä vilttiin saunan jälkeen terassille tai paviljonkiin.
Mutta, niin surullista katselle kun kasvit kuolee tai tiputtaa lehtensä,
kovan työn tulokset katoaa maisemasta...hyrr..
Ei, ei ajatella sitä vielä, vielä on kesää jäljellä!!!!

torstai 4. heinäkuuta 2013

Tauolta takas...


Melkoinen tauko on venähtänyt bloggailuuni,
kuvattua on tullut ja kerrottavaakin olisi ollut,
mutta ei sitä tuolta pihalta saa vaan itseään tänne koneen äärelle.
Annan sen anteeksi itselleni.
Rakastan kesää,
lämpöä, kukkia, kasveja,
hämäriä kesäiltoja kynttilöiden valossa.
Tervan tuoksuinen pihasauna jne.
Tekemistä on enemmän kuin tunteja.
Eikä vähiten, tämä nuori perheenjäsenemme
ole huomion keskipisteessä.
Ja, tarkoitan tätä irlanninsusikoira urostamme,
Paulia.. Paulianteroa.. :)
"Pauli, haista kukkanen!"

Se kasvaa niin hurjaa kyytiä, että viikko
punnituksessa huomaa, ettei pian jaksa
sitä enää nostaa.
Juhannuskin tuli ja meni.
Vietettiin se vesillä.
Aivan ihanat ilmat suosi veneilyä.
Pieni kipinä iski jälleen tuonne vesille.
Puhtaaseen luontoon ja rauhaan.

Terassin pöytä juhannuksena.

Uudet kiireet on jälleen alkamassa,
koiraharrastuksen kautta.
Näyttelyihin on tullut ilmoitettua corgeista 
keskimmäistä ja useamman viikonlopun heinä ja elokuussa
vietän näyttelyissä.

Paviljongin lyhty itikkaverhojen hulmutessa...

Juhannuspäivän yötä kynttilän valossa pihalla paviljongissa!

Kiireet olisi tuolla meidän alakerrassakin.
Sieltä on purettu takkahuoneen, wc:n, pesuhuoneen ja
saunan lattioista klinkkerit pois ja pesuhuoneen seinätkin.
Näky on aivan lohduton...me elämme tällähetkellä ilman
suihkua ja sähkösaunaa. Ihan pihasaunamme varassa,
jossa vesi lämmitetään padassa ja sauna puilla.
Eipä se haittaa, näinhän me joka kesä tehdään.. keväästä,
myöhään syksyyn. Toivoa vain saattaa, että tuo 
remontti etenisi joskus...huoh.