perjantai 23. joulukuuta 2011

Hiljennytään jo...

Väsymys painaa kiiruhtaneita kantapäitä ja mielessä siintää jo ajatus rauhoittumisesta
ja hiljentymisestä joulun viettoon.
Paljon jäi tekemättä mitä oli aikomus ja paljon tuli tehtyä jo pitkän aikaa, juuri huomista jouluaattoa varten.
On ihanaa antaa rakkaille ystäville joulukortti ja piskuinen paketti jotain ostettua tai itse tehtyä.
Toivottavasti kaikki silti tuntevat tulleensa muistetuksi, sillä ajatuksissa kaikki perheen jäsenet, sukulaiset ja
ystävät ovat olleet, unohtamatta perheemme jäseniä eläimiä.
Elämä tarjoaa välillä kurjaa puoltaan ja muistuttaa pitämään jalat maassa. Ikäviä uutisia tulee mutta
myös hyviä. Kunpa muistaisi joka päivä olla kiitollinen siitä mitä jo on, eikä haikailemaan vain sitä mitä
haluaisi saada tai saavuttaa...siinäpä ehkä ensi vuodelle tavoitetta. Yrittää jokainen aamu muistaa sen mitä
meillä on ja olla kiitollinen siitä.
Siispä aloitan huomenna, jouluaatto aamuna... kokeillaanko yhdessä? Jookos?

Yksinkertaisesti

Olkkarin pöydältä

Lumoavasti tuoksuva hyasintti

Jouluaterian aterimet odottelee 

Kuusessa jälleen tänä vuonna hopeaa, lasia ja pilkahdus punaista

Olohuoneen katossa roikkuu nyt iso valkoinen pajukranssi.

Tunnelmia olohuoneen senkiltä.



                                              Oikein rauhallista ja nautinnollista joulua kaikille!!!!

torstai 15. joulukuuta 2011

Kotoilua...

Tänään ei ollut menoja minnekkään, joten puuhastelua kotona... eli kotoilua.
Kakkupohja ja paholaisen kakku tuli viskattua uuniin ja väkerrettyä ikkunoihin,
muutamaan peiliin ja vitriinin oveen lumihiutaleita, töpöttämällä maustamatonta jogurttia sabluunan läpi, jonka tein ohuesta kalvosta kuten silkkipaperi lumihiutaleet.
Jogurtti lumihiutaleita peilissä


Rakkaan ystäväni tuoma lahja piti saada seinälle. Vähän tuunasin sitä valkoisella maalilla.
Ihana peili jossa on ranskalaiset säleikköovet.

Rakkaan ystävän tuoma peili tuunattuna


Mistähän rakas ystäväiseni tiesikään että olen haaveillut ko. peilistä?
Eilen paistoin 2,5 kg piparitaikinaa ja 1,5 kg:n taikinan hannatädin kakkuja,
jotka rakas ystäväni kahvilla käydessään risti Hannutädinpipareiksi...hmmm.


HANNUtädinpipareiksi ystäväni risti nämä kakkuset...

Kieltämättä ne oli vähän kovia...no aina ei voi onnistua täydellisesti.

Pipareita

Joulutorttuja luumutäytteellä sekä omenakaneli täytteellä.
Joulutorttuja paistoin myös pakastimeen sen 40 kappaletta.
Joulun lähipäivinä käy aina paljon vieraita, joten eipähän tarvitse siitä huolehtia, että on tarjottavaa.

Koiran pennut on kasvanut ihan hurjasti, ne haukkuu ja murisee. Myös sitä siivottavaa
on alkanut olla ihan kiitettävästi.
Aika menee ihan hurjan nopeasti, näin sen huomaa kun on monta nyyttiä joista ei millään haluaisi
koskaan luopua, mutta on pakko, kun ei voi sellaista laumaa koiria itsellään pitää.
Vähän talvisempi tunnelma ulko-ovella kuin tänä aamuna...

Aamulla oli kyllä ankeaa katsella ulos, kun oli ihan pilkkopimeää ja kuuli oikein miten sade hakkasi kattoon... satoi siis vettä!!!  Onneksi nyt aamupäivän aikaan sade muuttui lumen/rännän sekaiseksi edes.
Enää reilu viikko jouluun...tekisi niin jo mieli koristella kuusi! En taida tänä jouluna saadakkaan sitä
haikailemaani valkoista joulukuusta, koska en mistään ole löytänyt sellaista. Vinkatkaa jos tiedätte
mistä ihmeestä niitä saa? siis sellainen ihan kunnonkokoinen ja tuuhea. Joten ehkäpä tyydymme
sitten montavuotta palvelleeseen vihreään muovikuuseemme. Niin inhottavalta kuin se kuulostaakin,
se on meidän perheessä paras vaihtoehto - muovikuusi! Tuon sitten sinkkiämpäriin kuusenoksia tuoksua tuomaan, mutta en raaski jokavuosi katkaista uutta kuusta vain viikon parin takia. Ja se sotku mikä siitä tulee... eih se ei ole minun hermorakennettani varten.

Näillänäkymin meidän kuusi pukeutuu samoinhin väreihin kuin viimekin vuonna, harmaata, hopeaa, lasia.


Ostin ruusuja keittiönpöydälle, kun oli niin ruusuja vailla olo...kaunis vaikka lehdet retkottaakin jo ihan liian auki.

Hyasintin tuoksu on sulostuttanut keittiötä tämänviikon. Tuoksuttelen sitä jatkuvasti.

Mukavaa torstaipäivän jatkoa ja tämä lähtee nyt takaisin kotoilu puuhiin... mitähän keksisi???

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Kolmas adventti, maassa lunta ja pikkupakkanen!

Tänään sytytetään kolmas adventti kynttilä, valkoinen amaryllis kukkii ja vaaleampunainen hyasinttikin pian.
Tuoksuttelin kaupassa hyasintti asetelmaa ja tuli niin jouluinen olo. Rakastan hyasintteja. Kotiamme koristaa kaksi joulutähteäkin, mutta hyasintti on ihanin, se on kaunis ja tuoksuu.

Itsenäisyyspäivää vietettiin hyvän ruuan ja tv:n äärellä. Linnanjuhlia katseltiin, kauniita pukuja oli monilla.

  
Itsenäisyyspäivän asetelma keittiönpöydällä
Ehdin väkerrellä koivun oksista muutaman kranssin ja sydämen. Puolukan varvuista myös. Vitriini sai vitivalkean värin päälleen ja nätisti asetellut astiat sisäänsä. Nyt ei enää tarvitse huokaista jokaisen kerran, kun vitriinin ohi kävelee, että koskahan tuokin tulisi siistittyä.

Amaryllis kukkii jo...

Riippakoivun oksista ja rautalangasta sydän

  
Olkkarin nurkasta, tontut istuu kiltisti tikkailla ja joulusukka odottaa täytettä...
Muutimme olohuoneen järjestystä jonkin aikaa sitten, en vain ole tottunut siihen ollenkaan. Se ei jotenkin istu hyvin. Aiemmin sohva ja rottinkinojatuolit oli ikkunoiden edessä ja tunne oli, että huonekalut kiertää huoneen seiniä. Uudessa järjestyksessä on taas nojatuolit ja sohva keskellä lattiaa ja jakaa huoneen osiin. Kaipaan vain sitä tilantuntua, jonka seinän vieriin asetellut huonekalut toivat. Nyt olohuone tuntuu lähinnä sokkelolta...mutta pitää nyt yrittää sietää tätä järjestystä vähän aikaa. Oma hommansa on siirtää TV:n ja digiboxin ja pleikkarin johdot nätisti ja piilossa toiseen paikkaan.

Corgipentuset ovat tänään jo 4 viikkoa, aika menee nopeasti. Huolta ja murhetta on aiheuttanut turkkien laadut, kuka on fluffy ja kuka ei. Sama se vaikka kaikki olisi Fluffyturkkisia, mutta kun pitää osata katsoa pennuista ne pennut jotka voi viedä koiranäyttelyyn ja ketkä ei. Kaikki ihan yhtä ihania, jokaisella on erilainen luonne ja ulkonäkö.
Suruakin mahtuu taloon, kun perjantaina huomattiin että rakas Kalle kukko oli lähtenyt taivaalliseen laulukuoroon. Tätä osattiin odottaa, kun se oli jo iäkäs. Manta, joka on ollut Kallen lempi puoliso, pysyi Kallen rinnalla loppuun asti. Mietitään vielä, otetaanko uutta kukkoa nyt ollenkaan.

2 viikkoa jouluun? Näinkö nopeasti tämä joulukuukin karkaa käsistä...mutta on ihanaa kun on ollut pikkupakkasia ja maassa on lunta...

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Toinen adventti ja pihalla sataa vettä.

Muutama päivä oli viikosta taas vähän sen tuntuista, että olisi talvi. Äkkiä ne lumet aina sulaa ja tulee taas pimeää että ankeaa. Ulkoilut on jäänyt niin vähiin, että ihan hävettää!
Kotosalla puuhastelua siitäkin edestä, koiranpentujen kanssa aika hujahtaa helposti. Ovat nyt 3 viikkoisia ja syövät jo lisäruokaa. Helppoja vielä, mutta viikko pari eteenpäin, on jo vauhtia ja ääntä ihan riittävästi.
Pentujen luovutus menee loppiaiselle, ihan hyvä niin, siinähän on pitkä viikonloppu sitten pentusten opetella uusissa kodeissaan elämään.
Kotona on ollut pientä piiperrystä, vähän vitriinin maalaus projektia, josta kuvia tuonnempana.
Perjantaina lasten kanssa herkuteltiin imelöimällä. Keskimmäinen lapsista teki vohveleita ja nautiskeltiin niitä hillon kera. Lisänä valkosuklaafondyy, jossa uiteltiin papaijaa, banaania ja vaahtokarkkeja.
Makiaa mahantäydeltä...

Makeannälkä lähti valkosuklaadipillä ja vohveleilla...
Imelän nälkä kyllä lähti näillä!

Pentikilläpiipahdin ja ostin 24 osaisen ruokailusetin.
Niitä päästiin kokeilemaan lauantaina kun valmistin pidemmän kaavan mukaan päivällisen.
Olen pitkään halunnut hankkia kotiin ns. juhlia ja parampia päivällisiä varten aterimet,
jotka erottuisi arkisista Hackmannin Savonioista.
Lauantaina päätin kokeilla pastan valmistamista ihan alusta asti. Päätin että, jos pasta onnistuu, sitten hankin jossakin välissä sen pastakoneen.
Taikinan tekeminen käsin pöydällä onnistui ihan helposti, mutta sen kaulitseminen oli työlästä.
Raviolit keittämistä vaille valmiita...olisi voinut kauniimpiakin olla, mutta tämä oli ensimäinen kerta kun homemadepastaa tässä huushollissa on koskaan tehty.
Tein taikinasta ravioleja, joissa sisällä pekonia, sipulia ja valkosipulia, aurinko kuivattuja tomaatteja, pestoa, basilikaa ja timjamia, mausteita. Ja fetajuustoa murusina.
Kastikkeeksi tomaattimurskasta ja valkoviinistä, basilikasta ja timjamista ja sipuleista tehty paksu kastike.
Paksu tomaattikastike

Alkusalaatissa punasipulia, fetaa, kirsikkatomaatteja ja basilikaa ja kastikkeena oliiviöljystä ja punaviinibalsamicosta valmistettu kastike. Nami tämä oli hyvää, jopa isännän mielestä!
Pastaa tuli hurja satsi ja kaikki meni.
Suurta helpotusta olen kokenut siitä, että joulupukin asiat on kerrankin melkein hoidettu jo nyt joulukuun alussa. Enää ihan pieniä juttuja, lasten opettajille ja ehkä lapset haluavat kavereilleen jotain pientä vielä antaa.
Lautashyllyn jouluvalot

Olohuoneessa vaihdettiin järjestystä ja kello sai uuden paikan ja alleen tauluhyllyn ja kynttilöitä ja muutaman naulakkokoukun.

Toinen adventti kynttilä on sytytetty.

Joulutähti

Sammalpallot ruukussa olohuoneen ikkunalaudalla.
Kotona sisustellut sitä sun tätä, kuvia niistä tässä lomassa. Joulukukkiakin on jo tullut kaupasta kotiin ja ne näyttävät oikein ihanilta, punaisia joulutähtiä. Omat istuttamat hyasintit ovat jo nostettu huoneenlämpöön ja kasteltu, mutta kovin hitaasti ne on lähtenyt kasvamaan. Vähän vinkkejä kaipaan, sillä viime vuonna kävi samoin, vihreä alku tuli hyvin esiin, mutta homma ei edistynyt siitä. Rakastan hyasinttien tuoksua,
siksi niitä on ollut jouluisin meillä runsainmäärin.
Itsenäisyyspäivää odotellaan, koiranpentuja on tulossa porukkaa katsomaan. Joten päivä menee varmaan verkkaisesti siinä puuhassa. Toivottavasti ehdin vilaista linnanjuhlia ja sytytellä kynttilät, jotka jo odottelee keittiön ikkunalaudalla itsenäisyyspäivää. Mukavaa viikkoa kaikille, toivottavasti pikkupakkasia alkaisi olla ja lunta saataisiin sen kymmenen senttiä, alkaisi tuntua jo enemmän joulukuulta!