torstai 30. toukokuuta 2013

Ihan pihalla vaan...


Paviljongin takana on erilaisia syreenejä,
valkoinen perinteinen ja sitten 
vaaleanpunaisia, olikohan ne unkarin syreeniä?
ja jotain kolmattakin lajia.. sitä en enää muista mikä.
Mutta se perinteisin on kaunein.
Sivuilla on vaaleanpunaisia
ruusupuskia, erilaisia,
mm. yksi vaaleanpunainen juhannus
ruusu, jonka mieheni on minulle joskus ostanu.
Paviljongin sisäänmeno aukolla kasvaa molemmin puolin 
köynnöshortensiat, jotka tekee ihanat valkoiset kukat.
Köynnös kasvaa hitaasti mutta varmasti.
 

Etupihan seiväsaidalla on vaaleanpunaiset japanin kellot.. taustalla
kukkii norjanangervot.
Vähän pilkottaa pergolakin taustalla.
Miksiköhän olen ottanut mustavalkeita kuvia..
kesän väriloisto menee hukkaan?


Meillähän on siis oikeitakin kanoja,
nämä tipuset ja kana,
ottaa terassilla vieraita vastaan.
 
Niin, onhan meillä ankkojakin, sellaisa jättirotuisia valkeita ankkoja.
Munia tulee omiksi tarpeiksi kanoilta ja ankoilta.
Ankkojen munat käytetään leivontaan tai annetaan
koirille.
Tyyne tai Tirppa oli pyöräyttänyt melkoisen jättimunan..
Oikealla on normaali kananmuna,
keskellä normaali ankanmuna ja
vasemmalla on sitten jättimuna.
Emme ole sitä vielä halkaissut, onko
siellä kaksi keltuaista, kuten joskus
näissä jättimunissa on.
Ei huushollista löytynyt tulitikkuja, 
piti malliksi laittaa sytytin.



 
Saimme mummolta vanhan pyörän rähjän, renkaat rikki, mutta toimiva
peli. Tyttärien kanssa  tuunattiin, äietienpäivää edeltävänä lauantaina
näitä pyöriä.
Isompi pyörä purettiin osiksi.. iiihan hirmunen homma sellaiselle
ihmiselle joka ei ole ennen pyörää kasaillut.
Runko maalattiin turkoosilla spray maalilla,
uudet sisä ja ulkokumit vaihdettiin pyöriin,
uusi satula ja jalka isompaan.
Kiva retropyörä... aina ei kannata kiirehtiä
kauppaan ostamaan uutta.
Saa hyvän mielen ja päivän kivaa näpräiltävää
kun tuunaa vanhasta uutta!
Tällainen postaus tälläkertaa!

perjantai 24. toukokuuta 2013

Kahvia ja pullaa!


Onpa mennyt vuosia, kun
on meidän talossa leettapullia paistettu.
Keskimmäinen tyttäreni on
melkoinen leipuri.
Jos kaupasta kannan tarpeet ja
kauniin pyynnön,
kakut, pikkuleivät, pullat ja ruokakin 
tulee..
Helppoa!
Tosin täytyy itseään vähän tsempata
siihen, että joutuu ne sotkut
siivota, mitä lapsen silmä ei vielä näe. ;)


Olen hurahtanut näihn Green Gaten ihaniin lattekuppeihin.
10 kappaletta niitä jo hyllyllä koreilee,
nyt viimeisimmät on nämä kesäiset
ruusukuvioiset ja värikkäät. 
Aiemmat GG:n lattekupposet on olleet 
väriltään lähinnä harmaan valkeat.
 

Lattukupposten lisäksi mun oli PAKKO saada tuo taustalla pilkottava Nordalin termoskannu!

Kupposten lisäksi oli saatava NÄTTI termoskannu.
Pitkään näitä olen katsastellut,
viime reissulla Kauppa21:seen näin tämän
Nordalin ihanan kannun ja ajattelin, että noo mietitään...
No, sitä tuli mietittyä viikko,
se alkoi olla unissa ja ajatuksissa jatkuvasti.
Pakko oli hakea se pois.
Kysyin myyjältä, onko kannu myös hyvä käytössä?
siis pysyykö kahvit siinä OIKEASTI kuumana.
Sain lupauksen siitä, että voin palauttaa tuotteen jos 
se ei toimi.
Moni kakku päältä kaunis mutta sirkkoja sisältä..
mietin.. koska joskus olen
joitakin kauniita asioita ostanut ja ne ei sitten
käytännössä ole toiminut ollenkaan.
Teinpä oikein testin kotona. 
Laitoin kiehuvaa vettä kannuun ja
pitkin päivää kokeilin vieläkö kuumaa..
samainen vesi oli vielä seuraavanakin
aamuna lämmintä.. ei enää kiehuvaa.
Mutta, voi varmaan sanoa,
että kannu todella toimii!!! HYVÄ!!!

Kukkaloisto terassilla ja pihalla on alkanut, vaikka ollaan vielä toukokuussa.
Olen ollut laiska päivittelemään blogiani,
päivittäiset rutiinit tuntuu imaisevan aikani ja voimani nyt.
Kesät on myös aikaa, kun panostan koirieni
näyttelyhommiin. Ja, kun lumet sulaa,
se tietää, että aloitamme metsälenkkeilyn koirien kanssa.
Lähinnä siinä koirat lenkkeilee, saa monipuolista liikuntaa ja
niiden kunto ihan selvästi nousee ja näkyy tietysti päältäkinpäin,
pitäähän sitä olla muodot kohdillaan kun näyttelyissä
käydään näyttäytymässä
Huomenna on seuraava koitos,
pitäkäähän peukut!
Vaikkakin, tuo nuori narttu joka näyttelyyn lähtee,
on jo saavuttanut junnuluokassa sen mitä on haluttukkin,
mutta kun on ilmoitettu niin mennään kuitenkin.
Seuraavaan kertaan...

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Kevättä Hiekkarinteellä!



Ajattelin laittaa kuva pläjäyksen pihahommien lomasta!
Tänään tein ison urakan, pihalla olevan betonialtaan kanssa.
Altaan pohja oli lehtiä täynnä ja vesi lumien sulamisen tuotetta.
Uppopumpulla pumppailin suurimman osan, sitten
vedellä pesua ja kivien siirtelyä.
Altaalle tuli asumaan Sakusammakko,
ihastuin siihen ensisilmäyksellä, tänään agrimarketissa käydessä.


Pikkuriikkinen pumppu oli sen mukana,
ensin ajattelin että eihän se jaksa pumpata mitään.
Nomutta, luulo ei ollut tiedon väärtti ja
Sakun suusta suihkuaa vettä ihan riittämiin.
Laitoin altaaseen pussillisen zeoliittikiviä
ihan kokeeksi, että kuinka hyvin ne
pitää levän yms poissa.


Pergolaan piti minunkin rakennella lavoista kesäsohva.. kieltämättä siihen on hyvä oikaista nokosille!
 Kesäisin ankat saavat pulikoida altaassa
vapaasti, joten niiden jäljiltä vettä joutuu vaihtamaan
melko usein.



Mutta, nautin nyt tästä tilanteesta, kun 
ankat ei ole vielä rypemässä vedessä ja
Saku saa kivan liplatuksen aikaan altaalla...






Niinkuin näkyy, numitannerta riittää.. kuvassa ei näy puoliakaan.
Niin, tältä näyttää kevät meillä,
täällä Hiekkarinteellä.
Kiitos kun kävit ja tulethan uudelleen kylään! :)

maanantai 13. toukokuuta 2013

Time goes on and on..

Kirppislöytö 3e... Iittalan helmi.


Niin.. aika on kuin valuva hiekka,
se vaan häviää käsistä.
Puuhaa riittää ja aina tuntuu siltä,
ettei ehdi oikein mitään vaikka
ehtiihän sitä.


Eilisenä äitienpäivänä puuhasin hurjana,
sain tehdä pihahommia
ja ihan omasta halustani.
Kasvimaa tuli käännettyä ja lisättyä
uutta multaa sekaan.
Siemenet kylvetty, taimet istutettu.
Tomaateille rakentelin ystävältä
saaduista ikkunoisa
yksiön, siellä ne nyt törröttää.
Kesäkurpitsat myös,vähän toisenlaisen.
Ja kunhan lähtevät kunnolla kasvuun,
poistan lasit.


Pelargonioita on kannettu kotiin puutarhalta monen erilaista.. ihania.
 Kesäkukat on mitei istutettu,
pari kassillista leijonankitoja odottelee
vielä pääsyä pihalle.
Meidän pihalle on kyhätty myös
Paviljonki, kiikun ja heinäseiväs kaaren
tilalle. Miettinyt laitanko hyttysverkot siihen,
vai en. Luulen, että ne tuulessa menee sotkuun ja
niiden selvittely vain harmittaa. 
Muuttuuko ne harmaiksi kesän vesisateissa?
Palviljonki ei nimittäin syökse tuosta katolta
vettä, vaan se lirittää pitkin putkia maahan,
joten verhotkin olisi märät.

Kuva on otettu noin viikko sitten, huomaa että luonto muuttuu hetkessä, nyt on jo vihreämpi nurmi ja silmut puussa.

Pergolassa minulla oli viime kesänä itikkaverhot,
aion ne sinne jälleen ripustella. Se keventää ja
pehmentää mukavasti ilmettä...
Haluan pihan ja kalusteiden olevan siistit ja
helppohoitoiset,
mutta myös kauniit ja sisältäen mukavia yksityiskohtia.
Pidän siitä, että kaikki ei ole liian tarkkaan harkitusti
paikoillaan, aseteltu. Näytä siltä kuin ne olisi aseteltu.
Osa asioista asettuu paikoilleen ja ne mitkä ei,
joutaa pois. Siksi paljon krääsän kerääminen
on houkuttavaa.. mikä näyttää missäkin sinne kuuluvalta??

Olohuoneeseen kyhätty hylly hetken mielijohteesta. Hetihän sinne tavarat paikkansa löysi...


Sisällä sisustelut ja puuhailut on jäänyt
vähiin. Jos ulkona paistaa aurinko,
se vetää puoleensa kuin magneetti ja
pian sitä huomaa pyllistelevänsä kukkapenkkien yllä,
ropsuttelevansa uutta nurkkaa haravalla
tai jotain muuta.

Terassille on pöytä ja penkit laitettu jo ennen vappua!
 
Mutta, sehän on ihanaa. Talven aikana
koti on koluttu läpikotaisin, tehty pienimuotoista 
remppaa, maalattu ja puuhasteltu.
Nyt on pihan vuoro.
Iso juttu odottaisi myös,
pihasaunamme kaipaisi ilmeen kohotusta.
Takkahuoneessa oranssit paneelit väriä ja
saunan ja pesuhuoneen katto sitä samaa supisaunavahaa,
jota siellä seinissä jo onkin.
Pihasauna lämpiää nyt usein,
nytkin 3 päivänä peräkkäin.
Nyt taidan sujauttaa tutut kumpparit
jalkaan ja painella ulos..
ehkä pergola saa ne itikkaverkot hulmuamaan tuuleen...
joten seuraavaan kertaan!

lauantai 11. toukokuuta 2013

IHANAA ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE!!!!


Sain herätä tänä aamuna vastajauhetun kahvin tuoksuun,
lautasella kupsakka ihana vastaleivottu kääretortun pala.
Tarjottimella lempparivärinen kukka,
kortteja, runokääröjä joissa
kauniita sanoja ja ajatuksia
Äidistä!
Lahjapaketit oli kääritty vaalean
punaiseen paperiin
runsaan teipin kera. :)
Minulla on jo aika isoja lapsia,
kun tämän jo keskenään hoitavat
mielessäni mietin...
Lasteni isä ja aviomieheni
on työreissulla vielä monta viikkoa.
Ikävöidään mutta yhdessä jaksetaan, tsempataan ja
ajatellaan jo niitä päiviä kun
taas ollaan koossa koko perheellä.
Rullaverhon takaa pilkisti aurinko,
siispä siitä nauttimaan,
äkkiä ulos,
ihan pyjamassa...

Ihanaa äitienpäivää, äidit ja mummot ja varaäidit!


 
 

torstai 2. toukokuuta 2013

Vappu Hiekkarinteellä!




Hiekkarinteellä vappu oli tänä vuonna varsin hiljainen,
perinteistä pidettiin kiinni silti.
Mies tuli lomalle ulkomaan työkeikalta ja
toi tullessaan Ruotsista flunssan.
Joten sitä potien täällä on simaa ja munkkeja mutusteltu.
 

Perinteisesti itsetehtyä simaa ja munkkeja piti olla.
Niitähän tehtiin ja ne onnistui molemmat niin,
ettei montaa munkkia ollut vappupäivänä jäljellä.
 

Mitään kovin konstikkaita vappulounaita tai brunsseja ei
tänä vuonna jaksettu tehdä,
pysyttäydyttiin perunasalaatti ja nakkilinjalla.
Kinkkupiirasta ja salaattia.
Kukaan ei jaksanut panostautua ruuan laittoon näin
flunssaisena ja annettiin homman
mennä kevyemmällä kaavalla.
 

JA, hyvä niin. Sillä tässä oli
taas varustauduttava siihen ajatukseen,
että puolisko lähtee jälleen viikon lomailun jälkeen
takaisin "sorvin ääreen" ja minun
"yksihuoltaja" elämä jatkuu kotona
kiireisenä.
 

Joten levättiin ja nautittiin toistemme seurasta.
 

Eikä käy miestä yhtään kateeksi,
jatkaa sitä rankkaa pakertamista joskin,
ei tämä ole helpoimmasta päästä välillä täälläkään.
 

Mutta, jaksettiin me silti hupsutella
perinteisesti meidän kivoilla 
vappuvermeillä,
peruukkeja ja erilaisia laseja koristi
päätä jos toista ja
hupsut ja hassut 
valokuvat tuli taas todistamaan
meidän perheen hulluttelutaitoa...
 

Lasilliset pinkkiä kuohuvaa maistui
niin hyvälle!
 

Tässä odotellaan kovasti ilmojen lämpenemistä,
että pääsisi kunnolla tuonne pihalle puuhiin.
Nyt pihapuuhat on ollut lähinnä siivoilua ja
haravan varressa oloa.
 Odotan jo ihan kuumana,
kunnes pääsen taas puutarhalle valkkaamaan
tämän kesän pihakukkia... huoh.
Koiranäyttelyissä tuli käytyä ja siitä enemmän tuolla
kennelin blogissa cloudmoore.blogspot.fi
ja näyttelyyn olen jälleen menossa lauantaina,
menestys oli edellisellä kerralla niin HUIMA, 
etten uskalla edes TOIVOA samanlaista
menestystä.
Tästä on hyvä jatkaa..
ehkä ensikerralla pääsen jo kertomaan pihapuuhista
enemmän.. mitä sinne tänä kesänä kohoaakaan,
se odottelee pihalla jo kokoamista!!! JEI!!!