Sisällä!

Innostuin pitkästä aikaa kuvailemaan sisällä,

tätä edelsi jokunen viikko sitten tehty järjestyksen muutos olkkarissa.

Tv siirtyi toiselle seinustalle.

Jouduin sen asettelemaan ihan vinottain tuohon senkin päälle,

että molemmilta sohvilta olisi näkymä tv:lle.

Tämä senkki on ystävältä saatu, silloin se oli väriltään

oranssin keltainen, lakattu. Maalasin sen kuivapensselitekniikalla ja

vaihdoin nupit.

Se on jököttänyt olkkarissamme jo muutaman vuoden.

Laatikot pitää sisällään pleikka ohjaimet ja pelit.

Ja tietysti kynttilöitä ja lisää kynttilöitä..

olen suurkuluttaja!

Tellun viereen asettelin puulaatikon päälle 

iiiison kynttillyhdyn .

Isossa kynttilässä loimottaa tuli usein.

Tv:n toisella puolella on leivinuunilta olkkariin kärräytynyt puulaatikko ( jonka joskus

tein vanhan sänkymme sälepohjasta... ) ja lehtikori, joka sisältäää nimensä mukaan

uusimpia sisustuslehtia ja koirammelehtiä.

Vastakkaisella seinällä

pieni kokoelma.

Olkkarin pöydällä RM:n koritarjotin ja ah niin ihania

liljoja.

 

Ja vilautus keittiöstä..

siellä tarvitsisi tehdä kunnon raivaus.. hyllyillä ja

kaapeilla.

Ongelma on se, etten tiedä mihin ne "joutavat" sieltä sijoitan.

Ehkä saan aikaiseksi varata syksyn mittaan kirpparipöydän

niille joutaville.

Sitä inspistä etsiessä seuraavaan kertaan...

Puutarhan yrtit!

Yrttihylly on paikallaan, muurissa. Pidän itse siitä kovasti,

laatikkoon mahtuu juuri lasi, johon voi esim. kaupasta ostetun yrtin pujauttaa.

Rosmariinin ostin pääsiäistä varten.

Pakastimessa odottaa lammaspaisti ja

perinteisesti teen sen seuraksi rosmariiniperunoita.

Namm...

 Kun väkertelin tuota puutarhan yrttihyllyä,

löysin muutaman joutavan laudan pätkänkin ja

tein niistä tarpeellisen ja kauan kaivatun oman hyllyn

tarjottimille.

Tarjottimia tästä huushollista löytyy jos jonkinlaista...

joten kiva joku paikka mihin ne laittaa.

Hyllyn laitaan laitoin vielä 3 ruuvia joiden ympäri pujotellen

väkersin sisal narusta laidan, ettei tarjottimet rämähdä lattialle.

Liitutaulu pääsi killumaan tarjotin hyllyn koukkuun.

 Ilta-auringossa räpsäisty kuva,

munakorista,jossa on omien kanojen munia ja

kaupan munia. Omat kanat alkaa olla jo

niin vanhoja että vain 1 niistä munii.

Joten ihan omavaraisia ei olla,

ankan munia tulee, mutta

ne menee leivontaan tai koirille.

 Varsinaisia pääsiäiskoristeita meillä on aika vähän,

enemmänkin olen halunnut rakennella tätä pääsiäistä kukkasin,

narsissein, helmililjoin ja tietysti tulppaaneilla.

Löysin kaupasta ihania kerrottuja tulppaaneita,

jotka oli vaalean keltaisia,

pidän tästä sävystä enemmän kuin ihan keltaisesta.

Mutta, näillä kukkakuvilla mennään seuraavaan kertaa,

tämä ahkera leipuri pyöräytti juuri pari suklaakakun pohjaa, koska

perjantaina juhlitaan vanhimman pojan synttärit,

jotka oli jo viikko sitten, mutta

aikataulujen kanssa on aina tätä!!!

Kukkasia!

Nyt ne on kylvetty, ohransiemenet,

pieniin sydän kippoihin ja pupun purnukkaan.

Joku viherpiipirtäjä on istahtanut

toiselle olkapäälleni,

se härnää mua ja houkuttelee hommaamaan

viherkasveja ja kukkia kotiin.

Pitkään kun olin jo sitä mieltä, että mun pitäs

keskittyä vaan noihin muovisiin kukkiin.

No, ei vaan. Meillä kun on tuo puulämmitys,

on sisälämpötilan vaihtelut sellaisia, 

että moni kukka ei niistä tykkää.

Saati siitä, että joskus kun on tullut laitettua pökköä vähän liikaakin

leivinuunin pesään, on pakko aukaista ulko-ovea ja

laskea viileää ja raikasta ilmaa sisään.

Ja, tietysti jotkut kukat paleltuu tästä.

Istutin tänään valkoisen helmililjan tuollaiseen keittokulhoon,

juurelle vähän ohran siemeniä,

liekö virhe..?

Ajattelin että sellaiset viiriäisen munan näköiset

feikkimunat näyttäis sen juurella kivalta..

Pöntön asukit on vissiin lannoittanut

perunanarsissia, kun se intoutui

kasvamaan ihan hurjana,

vähästä kastelusta huolimatta.

Kauniita on nuo vaaleat kukat,

herkkiä.

Näistä kukista jo näkee, ettei ne ole aitoja,

silti niitä on ollut kiva katsella senkin päällä.

Tänään sain vaihdettua leivinuunin muurissa kiinni olevat

tangot vähän kivompiin... entiset ei sopinut

siihen ollenkaan, nämä on vähän 

siistimmät ja koukutkin kestää kiinni.

Nuo asiat tuossa tangoilla

ei vaan ole mitenkään nätisti, viskattu siihen vaan.

On ollut raskas päivä, kauppa asioitten uuvuttamana

raahauduin kotiin jo aamupäivällä... ihana auringon paiste

ja kirpakka pakkanen.

Nauttisin niin tuosta auringosta, jos se ei

aiheuttaisi kaupan loisteputkivalojen kanssa

niin mojovaa migreeniä.

Ei auttanut muu kuin, kaivella lääkekaapilla ja

kaatua sänkyyn... tosin mielessä siinsi ilta, kun aurinko ei enää

paista ja toivottavasti migreeni hellittänyt,

yksi kiva tuunausjuttu olisi mielessä..

ehkäpä pääsen sen kimppuun kun alkaa kunnolla hämärtää..

Joten, hämäräpuuhia odotellessä...

mukavaa perjantaita kaikille!!!

Pönttöä....

Perjantaina kirppistellyistä

jutuista oli suunnitelmissa väsäillä jotain...

tänään kun lapset meni mummolle lopettelemaan lomaansa,

minulle jäi aikaa ja rauhaa puuhastella

keittiönpöydän täydeltä.

Mies sanoikin kotiin tullessaan,

että "mikäs täällä on räjähtänyt?"

Luovuuden jyllätessä, kaapeista vaan kaivautuu

kaikki tarvikkeet ja tykötarpeet pöydille ja

siellä seassa kahvikuppeja sun muuta.

Keltaiset muovimunat sai kääreen ylleen

vanhasta kirjaste reviyistä sivuista,

tuossa munat on vasta kuivamassa,

revin niistä nuo keltaiset narut irti ja

suunnitelmissa on niihin laitella muutakin vielä,

pitsiä ja sellaista.

Edellisessä postauksessa kerroin siitä ideastani

tuohon linnunpönttöön tai ruokinta-automaattiin,

koska meillä jo keittiön ikkunan ulkopuolella linnuilla sellainen on,

ajattelin että tämä pönttönen on sitten niille 2 linnuille,

jotka on nököttänyt olkkarin peilillä viimeiset 2 vuotta.

Tietysti paksu kerros valkeaa maalia ja

vähän tekstiä ja vanhensin mökkiä vähän mustalla.

Muutama muna pesäsä myös,

molemmat tipuset ei oikein pönttöön sopinut,

joten toinen tipusista on vahdissa tuon

metallisen lintuhäkin päällä,

jonka halusin maalata myös vitivalkoiseksi ja

sisällä kasvaa perunanarsissi...

En saanut kukkaa asettumaan tuonne häkkiin niinkuin olisin halunnut,

mutta siellä se nyt on...

Tämä pieni tipi tahtoi Tiimarista mun mukaan ja

se löysi paikkansa olkkarin senkiltä,

vanhojen kirjojen pinon päältä.

Kaikestä päätellen PÄÄSIÄISTÄ PUKKAA!!!

Ihanaa hurahtaa kaikeen pinkkiin ja hempeään... keltainen

ei tunnu tänä pääsiäisenä mun väriltä,

voihan se olla että se sitten varsinaisesti pääsiäisena

vielä putkahtaa... mutta

nyt on vaaleat sävyt ja tuo vaalean punainen mun juttu.

Illalla tulikin rakas ystävä miehensä kanssa

meille illalliselle,

paisteltiin naudan sisäfilepihvit ja yrttiperunoita,

punaviinikastikkeella ja fetayrttisalaatilla.

Jälkkäriksi espressot/ latet ja tiramisut.

Ja kaikki  tehtiin ihan itse, eikä oiottu missään...

Punaviiniä lasillinen ruualla ja

juustotarjottimen kanssa erilaista

viiniä. Olipa hyvää... ja

mikä parasta seura oli ykkösluokkaa ja

siinä ei edes telkkarin ohjelma tarjonta haitannut,

kun ystäväni kanssa suunniteltiin jo tulevia hömppäreissujamme

ikeaan ja muualle.

"Katsottiin" nimittäin pääosa iltaa NYRKKEILYÄ,

opittiin siinä nyrkkeilystä kaikenlaista.Vaikka

me ystin kanssa sillä välin selattiin sisustus lehtiä ja

hupatettiin kaikenlaista ja sivusilmällä annettiin kommenttejä

nyrkkeilijöiden shortsien väreistä jne..

Hih...oppia ikä kaikki.

Ihanaisille!

 

Naistenpäivä, en ole koskaan ottanut selvää

että mistä päivä on lähtöisin?

Naisiahan sitä onnitellaan ja juhlitaan,

muistetaan ja huomioidaan.

Ehkä se on muistamista siitä hurjasta

arkisesta aherruksesta,

jota ei itsekkään edes huomaa tekevänsä.

Jos käy vaikka keittiössä juomassa lasillisen

vettä, sitä tekee matkalla sinne keittiöön

aika monta askaretta..

kantaa tavaroita oikeille paikoillee,

laittaa tiskejä koneeseen,

maitopurkkeja

takaisin jääkaappiin ja sellaista,

matka mainoskatkolla kestääkin puolituntia ja

se vesilasikin saattaa jäädä juomatta ja

ohjelma jota oli seuraamassa, loppu näkemättä.

Mutta, näin se vaan menee, varmaan

suurimmalla osalla äideistä, naisista?

Vai tunnustaako joku muuta?

Taannoiselta Matkuksen reissulta

ostettu cupcakes loota on

odotellut tätä päivää...

ensin meinasin leipoa siitä niitä

cupcakesia,

mutta halusin testata Tigerista ostetun silikonisen 

kakkuvuuan. Se toimi todella hyvin!

Enpä olisi uskonut, miten hyvin kakku

irtosi vuuasta ja miten hyvin se paistui.

Halkaisin kakun ja laitoin väliin vadelmahilloa ja

kostutin mehulla.

Päälle lääräsin paketin mukana tulleen creemin kakun päälle

joka oli päivään sopivasti vaaleanpunainen.

Kakkua en ole vielä maistanut, mutta

creemiä maistanut ja sanoisin että melekosen

makkeet kakkukahvit on tänään.

( En yleensä tykkää näistä pakettikakkujen mausta,

mitä lie lisäainetta onkaan ja tuohonkin sai lisätä munia,

öljyä,maitoa, margariinia, tuorejuustoa.)

Aurinko paistaa,  pölyt näkyy mutta

en aio tänään siivota kummemmin.

Vähentelen valaistusta illalla ja sytyttelen

kynttilöitä ja rymähdän sohvan suloiseen syleilyyn

hyvällä omallatunnolla.

Äitini innostui virkkaamaan ihania tiskirättejä

bambulangasta.

Tämänhetkisen lempparivärini tietäen

mikäs muu väri mun rätissä voisikaan olla.

En vain ole raaskinut sitä käyttää vielä..

niin nätti se on tuossa.

Lapset lähtee huomenna lopettelemaan lomaansa

mummon luo,

ja olen miettinyt mitähän me

keksittäis miehen kanssa tekemistä?

Tehdäkkö kunnon piffi illallinen punaviinin kanssa,

lähteäkkö leffaan tai ystäville?

Olisi kyllä kiva kutsua ystitkin kylään...

mutta pääseekö ja kuka? 

Ja mitäs sitten,

pitäskö siivota ja laittaa jotain hyvää?

No, se selviää huomenna.. katsotaan katsotaan.

Viettäkäähän naiset hetki tänään itsellennekkin,

jättäkää muut hommat sitä vesilasia hakiessa...

minä ajattelin kokeilla!

 PS. Uskoisitteko että ylimmäinen kuva kukasta on

muovikukka??? Ikean tuliaisia ja tykkään siitä. 

Ja varmaan se ilostuttaa mua vielä vuodenkin ja kahdenkin päästä! :)

Valon ja varjon leikki!

 Miten ihania varjoja ja kontrasteja tuo auringon valo saa aikaan,

ihan sisälläkin.

Ulos en kameran kanssa tänään kärsi lähteä, 

valoa on ihan liikaa.

Erityisen migreeniherkkänä ihmisenä,

minun on nytkin oleskeltava sisällä arskat päässä ja

kaihtimet kiinni.

Kevät on pahinta aikaa...migreenille.

 En sitten malttanut pysyä kameran takaa sisälläkään

pois... nuo kirsikan kukat on sitten kauniita.

                             

Niin, minähän en osaa kuvata tällä kameralla,

ihan tuurilla kokeilen ja mikä sattuu mun mieleen olemaan

ne sitten kelpuutan tänne.

Reilun vuoden mulla on ollu tuo Canonin EOS 1100D ja

tötterö18-55mm.

Sitä ennen kuvailin digipokkarilla,

Canonin ixus joku?

Tuo nykyinen kamera on ihan kiva, 

näin aloittelijalle, joka ei malta perehtyä nippeleihin ja

nappeleihin.

Taidn käydä lääkepurkilta helpotusta

ja painun peiton alle potemaan...

toivottavasti huomenna ollaan entistä ehompana jo.

Harmittaa nämä hukkaan menevät päivät,

niin paljon olis kaikkea pientä

näperreltävääkin...

Nauttikaa auringosta, 

Piia

Imelyyden raja?

                                                                                

Tässäkö se on? Tästä ei ainakaan enää yhtään pidemmälle,

ainakaan olkkarissa.

Totesin aiemmin aamulla, että sohvien suojana olleet tilkkupeitot

olis heitettävä pyykkiin,

mitäs tilalle???

Löysin kaapista tyttöjen sängyille ostetut Ikean sängyn

peitteet, no tietysti PINKIT...tai no vaaleanpunaiset.

Valkean kanssa se on ihan raikas ja mukava väri,

vihreänkin kanssa.

Mies tuumasi ohikulkiessaan, että "ohho, onpas imelää? "

ja aloin miettiä itsekkin, 

tässä se on minunkin imelyyden raja... vaikkei se nyt niin

imelä ole, mutta se raja, että tuo väri pysyy miellyttävänä.

Vaaleanpunaista kun löytyy kukista, kynttilöistä, liinasta,

hih ja tyttöjen iPadista ( joka majailee suurinpiirtein aina olkkarin pöydällä... niinkuin

nytkin..) ja osasta sohvatyynyjä ja nuo sohvan suojatkin nyt.

Joten näillä mennään, eikö???

Vaaleanpunaisia ajatuksia tiistaihin,

Piia

2 = 1!

Muutama viimeviikkoinen ruusu ja ihanat kirsikanoksat puhkeamassa kukkaan...kera viikonlopun tuunauksen...

Niin, Pinkki tai oikeastaan vaaleanpunainen tulee ensimäisenä

mieleen kun olkkarissa silmäilee ympärilleen...

Ihan selvästi kevättä tekee, 

siitä sen meillä huomaa,

kun alkaa tuota pinkkia tursua

sieltä ja täältä...;)

Kirsikkapuun oksat on puhkeamassa kukkaan!

Ja, kyllä sitä odotetaankin,

Kevättä nimittäin. Muutaman titityyn ja

tip tip tip äänen olen pihalla jo bongannut.

Nuo äänet laittaa vaistomaisesti hengittämään

syvään ja haistamaan ilmaa!

Selviä merkkejä siis...

Matto ontelokuteesta.. yhden päivän aikaan virkattu... nopeeta, tosin seuraavat teen ihan ohjeella, tää kokeilumatto tuli ihan vaan suoraan -ei mistään... tuli muisteltua miten koukkua kädessä pidetään..

Lauantaina blogeja kahlatessani,

piipahdin Tirlittanin ihanassa blogissa ja

kaappasin sieltä idean tynkää yhteen

lauantain tuning hommaan.

Se on ollut kyllä mielessä jo pitkään,

mutta jäänyt unohduksiin kun en sitä

ole heti aloittanut.

Löysin vuosia sitten kaupan alesta 2 lasista

ja ruskeaa kynttilänjalkaa.. ihan kivoja

sellaisenaan, mutteivät mitenkään sopineet

värinsä puolesta enää meidän sisustukseen.

Tuon Tirlittanin idiksen innoittamana,

tartuin pensseliin ja maalasin kylmästi

molemmat jalat valkeaksi ja liimasin

ne yhteen... NIIN, NIIN HULLULTA

KUIN SE KUULOSTAAKIN.

Ne osat joihin kynttilät laitetaan, siitä

kuumaliimalla tiukasti kiinni ja

uudelleen maalia pintaa...

Ihan kiva, jos ei liian tarkasti katsele.

Tuo kohta johon tuota kuumaliimaa

tursottelin, on tuossa puolessa välissä, vähän

röpönä, mutta viis veisaan pienistä röpöistä...

kun niitä on koko huusholli täynnä...jotenkin niinkun:

"kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun..

ja meillähän asuu Peppikin... tosin tuo nuorin koiramme."

No tuosta tuunauksesta tuo kuvasato ja

eilisesti pessimistikohtauksestakin on selvitty

pystyssäpäin sängystä ylös...verhot on seinällä ja

uusi rullaverho on makkarin ikkunassa... jee

kyllä tämä päivä tästä lähtee (maali ei ole vielä

seinässä...).

Suklaabrownie, kermavaahtoa ja kaakaojauhetta...

Mukavat päivän jatkot täältä kaikille,

Piia

PS: Siis apua - Kävin eilen illalla villa Honkasalon Mallan

nettikaupassa MALLAN MAKEISSA ja

tarkoituksena -IHAN VAAN KATSELLA,

no toisin kävi.... siitä myöhemmin!