sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Taloon tuli..

Taloon tuli uusi rasvakeitin.
Ensimmäiset pari päivää maisteltiinkin,
mitä kaikkea sillä saakaan aikaan.

Fish & Chipsit piti kokeilla myös.
Ja tietenkin sanomalehdeltä.
 Hyvää oli,
ja kätevä on tuo uusi rasvakeitinkin.

Mutta ei näitä herkkuja jokapäivälle kuitenkaan..
 



Seuraavalla kerralla oman makkarin remppailu päivitys..
siihen asti...

maanantai 19. tammikuuta 2015

Hissuksiin..

Hissuksiin on alkanut tämä vuosi.
Kodin kuvailu on jäänyt vähemmälle,
koirarintamalla on ollut enemmän nyt tapahtumia.
 
 

Suunnitelmia kuplii päässä,
mutta voimat on ollut sen verran vähissä,
että toteutus on sitten joskus.


Ihanat tulppaanit on kannettu kaupasta kotiin usempana
perjantaina.
Vähän kevättä on yritettävä laittaa kotiin,
vaikka pakkaset paukkuu nurkissa.
Joulukukista on enää joulutähti hengissä,
ihme ja kumma.

lauantai 27. joulukuuta 2014

Kinkun piilotus talkoot...

Meille, 5 henkiseen perheeseen, 
tuli hommattua 9 kilon kinkku.
No, ei yhtään liian pieni,
kun onnistuin 
piilottamaan lopun kinkun 
seuraavan päivän ruokiin.

Jouluruokaa meillä syötiin
3 päivänä, 
eilen käytiin äidin notkuvan pöydän äärellä.
Joten 2 päivänä saatiin evästeltyä
aika hyvin, kun siitä 
9 kilon kinkusta oli elää
kynttyrä jäljellä.
No.. eilen oli meillä iltamyöhällä
nuorisoa (lasten kavereita) enemmänkin ja
joku yökyläläinenkin, joten 
kinkusta onnistuin piilottamaan
lämppärileipiin ison osan.
Pari pellillistä lämppärileipiä hävisi
alta aikayksikön!
Maustoin kinkun oreganolla ja chilillä.
Leivälle ketsuppia, paprikaa, oliiviöljyä,
kinkkua mausteineen, juustoraastetta ja sinihomejuustoa.

Tänään tuhosin loput kinkusta..


Tein pari kinkkupiirasta.
Pohja on perunamuusiin tehty, 
paprikaa, säilyke maissia, kinkkukuutioita,
sipulia, mausteena mustapippuria, paprikajauhetta,
vähän chilijauhetta, pari munaa ja pari dl maitoa
 sekaisin ja päälle juustoraastetta ja sinihomejuustoa.

Lopusta kinkusta tein 
tuunatun version  kinkkukiusauksesta.
Paistoin kinkkua pannulla sipulin kanssa,+ paprikaa ja säilykemaissia
sinnekkin,
sekaan vähän ketsuppia, timjamia, reilu loraus öljyä,
lusikallinen hujajaa, kinkkuihin tuli mukava ruskistus,
ketsupin sokeri ja hunaja glaseerasi lihaa, samalla kinkku muistutti jo
ylikypsää possua. Tämä perunasipuli sekoitus pussin sekaan
ja päälle puoli litraa kuohukermaa,
juustoraastetta ja sinihomejuustoa.. ja ei oo mikään
laihdutusruoka ei...

 
Siinäpä sitä, kohta uunista ulos ja nautitaan kera
raikkaan salaatin !!!

perjantai 26. joulukuuta 2014

Aattoapa aattoa...

 Kattaukseen livahti tänä vuonna vähän
punaistakin.
Simppelisti vaan.






Simppeli oli jälkiruokakin.. karpalo pannacotta.


Olkkarissa hiljaista...

Tänä vuonna keskityttiin tunnelmaan...

Kimallusta ja kimmellystä, siellä ja täällä!

Sitruunakakkua sitten myöhemmille jälkkäreille, kahvin tai glögin kera.
Sauna, ruoka, Samusirkan Joulutervehdys.. lahjakääröt, kaikki iltasella ja ajallaan..
Haudoilla käytiin jo päivällä.
Rauhallista... lapset ei kimputtanut lahjojen perään,
ovat ilmeisesti jo sen verran kasvaneet ja oppineet, että
niitäkin kannattaa malttaa odottaa.
Nyt on nautittu ruuasta, leppoisasta meiningistä.
Glögistä pakkasessa,
hissunkissun hommailusta.

maanantai 22. joulukuuta 2014

Vilahti!

Viikot vilahtelee,
Joulukin tuli kuin rynnimällä päälle.
Kiireitä on riittänyt vaikka minkälaista ja
rauhoittuminen on ollut hankalaa.
Kuvia on tullut räpsittyä 
tasaiseen tahtiin ja
ajattelinkin mäjäyttää kaikki tähän vaan,
sen kummemmin niitä rääpimättä.
Niitä onkin itsenäisyyspäivästä lähtien..
 Tässäpä.. olokeepa hyvä!

Luntakin tuli..





Valkea kuusi jaksaa ihastuttaa vieläkin...









Synttäritkin tuli ja meni.. piparisuklaa juustokakulla ja glögilla juhlittiin...

Perjantain herkkuruokaa, nachovuokaa...



sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Löytyi, löytyihän se!!!


Niin, löytyi se, vaikka viime kerralla sitä olin etsimässä.
Joulumieli..
pikkuhiljaa.
Kodin hyllyille on kerääntynyt joitakin joulujuttuja,
valkeaksi maalattu olkipukki ja
poro valkeiden puiden kanssa.



Piparkakkutalo tehtiin tyttärien kanssa
viikolla, ihan valmistaikinasta vaan.

Tosin nyt on jääkaapissa omatekoinenkin taikina
odottelemassa sitä hetkeä,
kun innostun piparinleivontaan.


Olen niin kaivannut sitä,
että radiosta alkaisi kuulua edes silloin tällöin 
joululauluja.
Ilmeisesti monet ihmiset on kyllästynyt
joululauluihin, 
mutta kyllä minä niitä kaipaan.
Nyt kuuntelen mieluiten amerikkalaisia joululauluja ja
sitten  ihan jouluna kotimaisia... varpunen jouluaamuna jne.

Mutta, kuten viimeksi mietin, että löytyisikö
joulumieli joululauluista?
Pitää kyllä myöntää, että kyllä.
Niistä se löytyi.


Olkkarin järjestys kääntyi miltei siihen ikiaikaiseen samaan,
kun nuo seinät innostuin maalaamaan.
Vielä en ainakaan ole kyllästynyt
tai ollut tyytymätön seiniin,
eikä kukaan ole vielä (uskaltanut) ihmetellä
sitä, miksi ne on maalattu siten kun ne on maalattu.
Vai? onko ne oikeasti NIIN autenttisen näköiset!
Ehkä.
Valkoinen joulukuusi on vielä laatikossa,
mutta ei pitkään.
Viime vuonna koristelin kuusen
puolenkuun maissa,
 enkä ole IHAN varma, jaksanko odottaa niin kauan tänä vuonna.
Minusta kuusesta on saatava nauttia pidempään kun
aatosta vähän eteenpäin.
Aaton jälkeenhän joulu on jo vähän ohi,
eikö kuusta ole mukavampi katsella pitkin
joulukuuta.
Monella kuusi jo on laitettukkin,
siis muovikuusi.
Aidon kuusen haluavat joutuvat kyllä odottelemaan,
kun eihän se raukka jaksa sisällä pitkään olla
kärsimättä.
Tällaista tälläkertaa,
voikaas hyvin!

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Tym-pii...

Keittiön verhoviritelmä.. ikean valoverhoa ja jääpuikkovalot.. en kovin ihastunut tähän ole, mutta katsotaan saako ne olla joulun yli...

Joo, todellakin.. nyt tympii.
On jo marraskuun loppu ja mua ei jouluta yhtään.
Joululahja asiat on ihan retuperällä,
ei niinkus mitään.
Tympii koko kodin laittaminen jouluun
tai leipominen.

Pip´s:in kahvikuppi..

En oo saanu kiinni siitä 
ihanasta tunteesta, josta saa hurjasti
voimaa touhuta ja puuhata.
Eipä silti,
ei tässä ole häävisti noita voimiakaan.
Juuri sairastettu oksennustauti
veti kyllä viimeisetkin mehut tästä
kropasta.
Lisäksi sairastamani trigeminus neuralgia eli
kömpelö suomenkielinen käännös
kolmoishermosärky,
on ollut "helvetillinen" tänä syksynä.
Pahin ikinä.
Minullehan tehtiin tässä syksyn aikana
MVD leikkaus,
joka nyt näyttäisi jääneen tehottomaksi.
Leikkauksessa avattiin kallo ja
siellä neurokirurgi teki mitä pystyi ja todistettavasti
siellä on muutakin kuin tyhjää,
voin sen miehelleni todistetusti nyt sanoa.
Ja kun tuollainen leikkaus tehdään, 
autolla ajohan on jäissä joksikin aikaa.
Minä odotan jouluaattoa, ehkäpä siksikin,
että silloin pääsen ITSE minne tarvitseekaan mennä.
On kuulkaa uskomatton tunne,
kun et voikkaan lähteä asioille tai kauppaan
silloin kuin tilanne sitä vaatisi,
vaan sinne on mentävä useinmiten isännän kanssa,
eikähän se ole enää sama asia,
kuin käydä kaupassa "ajan kanssa",
eli katsella lehtihyllyn uusimmat sisustuslehdet ja tipauttaa ehkä
yhden kärryyn, saati sitten kaikkea muuta..
eli sinne mennään suurinpiirtein lappu kourassa ja
juostaan kaupan läpi kieli vyön alla..
onko muillä näin?
 Se siitä.
Leipäkakku tekee aina kauppansa, loppuikin ennen makeaa kakkua.

Joten yritetään sitkutella lääkkeillä ja
välttelyllä laukaisevia tekijöitä kohtaan..
mikä on melko mahdotonta.
( Ulko-oven aukaisu riittää laukaisemaan
kipukohtauksen.. viileä ilma kohti kasvoja siis.)
Joten välillä päivät on mitä on.
Eli ei juuri mitään muuta kuin kipua,
mutta kun yrittää keskittyä niihin mukaviin hetkiin,
kun ei satu, paistaa päivä edes hetken sinne risukasaan.
Silloin kun se paistaa,
pyrin tekemään jotain MUKAVAA, vaikka
maalata seiniä.. jotain mikä vie ajatukset kivusta pois jos vaan
mitenkään mahdollista.
Moni ihmettelee miten jaksan "aina" touhuta jotain?
Miettikääs miksi???
On pakko! (silloin kun kykenen)
Vedän itseni usein liian piippuun,
mikä verottaa pari päivää sen jälkeen ( tottapuhuakseni.. paljon
pidempäänkin), mutta
se nautinto on niin suuri, kun näkee
joskus jotain valmista,
ehkä omasta mielestä kaunistakin.
 
Vanhimman tyttären koristelema kakku.

Mutta, jotenkin olen etsimässä
itsestäni sitä joulumieltä... ja olen kovin pettynyt
kun sitä ei ole löytynyt.
Ehkä joululaulut auttaisi.. auttaisiko?
Olen ollut tänään ärrinpurri muutenkin...
koko perheen sairasteluun meni viikonloppu kokonaan,
ja kun oltiin suunniteltu paljun lämmittämistä ja
oman perheen pikkujoulua ja semmoista...
kaikki pyyhittiin pois kun ensimäinen perheestä sairastui.
Ei tehnyt mieli pilata joulun ruokia sillä,
että tulisi vain mieleen  aattona,kuukausi aiemmin sairastettu
oksennustauti... juu ei.

Mietin täytänkö kroisantit suolaisella vai kermavaahdolla ja hillolla,..

Olen rähjännyt lähes jokaisen perheenjäsenen kanssa,
koti on sekaisin, eikä ketään kiinnosta? 
No eipä tietenkään.. - siivoaminen!
Tein siis raivosiivouksen, itkin ja imuroin,
moppasin lattiat ja siivosin taas keittiön.. huoh.. niin TAAS.
Äh.. antaapi olla, kun ärrinpurri oli jo laantumassa.
Taidan laittaa kuulokkeet korville ja kuunnella
niitä joululauluja tässä samalla.
Joko teitä jouluttaa?

Joulutorttuja on sentään paistettu pariin otteeseen, mutta omenakaneli täytteellä.
 
Jonkin aikaa sitten vieteltiin nuorimmaisen
synttäreitä, näitä kuvia synttäreiden herkuista tässä sitten.
Tulipas tekstiä..
näin känkkäränkkäpäivänä on vissiin 
hyvin tuotteliaalla päällä tuon tekstin suhteen!!!  ;)
Voikaa tyypit hyvin!!!