Siis tosi houkutteleva otsikko, eikö vaan?
Sattui vaan semmonen pessimisti päivä tälle sunnuntaille.
Koirien kanssa käyny lenkillä ja tuskaillut nuorimmaisen
hihnakäyttäytymisen kanssa. Kiskoo kun mikäkin.
No, olkapääni on ollut kohta vuoden kipeä,
tulehtuNu paristakin eri kohtaa ja sekös äityi
tuolla lenkillä.
Kotiin tullessa, nosti se pessimistipirulainen
käpälänsä mun olkapäille ja siitä sitä mentiin...
"Nonni, tässä se on taas tämäkin päivä,
mitään ei saa tehtyä, mitään ei SAIS tehdä,
mikään ei valmistu, koskaan missään mitään.
Blää blää bläää.."
Lenkiltä suoraan sänkyyn ja ajattelin
että "nyt on käyrä korkeella... AAAARGGGG!!!"
Olis ollu hyvä olla halkoja hakkaamassa,
olis nimittäin HALENNUT.
Mutta, kun ei voi sitäkään...kun vaan
särkee ja särkee ja antaa kipusävärit jos
liikautat kättä vähänkin.
Siinä pötkötellessä ja ajatusten harhaillessa
vihdoinkin ****ksesta muihin svääreihin,
katselin makkarin verhoja... KÄÄK,
montako vuotta nuo on ollu tuossa??
(no ei ehkä ihan vuosia... mutta melkein
vuoden ainakin).
Ja, taas se pirulainen alko nykiä mua olkapäästä..
"NIIN, eihän meillä oo muutakaan tohon laittaa,
mikään ei siihen sovi.. ja blää blää taas.".
Pomppasin sängystä ylös ja aloin penkoo makkarin
kaappia, jonne on survottu osa verhoista
alakerran vesivahingon tieltä,
mielessäni kirosin, että *****le, sekään valmistu
koskaan...(alakerta siis).
Löysin pari pakettia avaamattomia Ikean ostoksia,
valkoisen lakanan ja harmaat verhot.
Enpä muistanu koko verhoja... eihän niitä mihinkään
ees ollu ostettu, mutku halavalla sai...?
Suivaannuin siinä sitten kantamaan silityslaudan ja
silitysrauhan alakerrasta makkariin ja
kiskoin särkylääkkeiden voimalla pölyset
verhot alas.
Silitin ne harmaat sinne ja siinähän ne nyt roikkuu...
nyt tarviis valkean rullaverhon ( että sais tän makkarin
joskus pimeekskin).. siitähän se idea sitten lähtikin.
Mullahan on mukavan vaalean harmaa maalipurkki..
hmmm... ja mullahan ei oo tapettia missään..
pitäsköhän.
Että joo...
mistäköhän tätä hommaa oikein siunaantuu?? Hä?
Pitäs vissiin saada tää oma piä jonkinlaiseen
järjestykseen, ettei oo koko kämppä ainaisessa
kaaoksessa, alotettujen projektien sekamelskassa,
eikä koskaan missään oo mitään valmista!!!!
NÄIN TÄNÄÄN!
Ja, onnittelut positiiviselle KARIMILLE Putouksen
voitosta, Veli Sikiö sai nyt väistyä syrjäytymään rauhassa.
Pitäsköhän sitä löytää itekkin joku positiivisuus pussi päähän... vetää suupielet korviin
vaikka kuinka ketuttas? heh... ;)
Enkä nyt laita ees kuvia,
kun eihän mulla oo niitäkään... (thih..)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti