Venähti vähäsen..

Tämän blogin tauko venähti vähäsen,

kuukaudella.

Kuvatkin on ollut koneella, mutta on vaan jäänyt..

meille syntyi Welsh Corgi Pembroken pentuja,

ne ovat vienyt kaikki ajatukseni nyt.

Sisustelut jäänyt sikseen... tapetti kun saatiin seinään,

ehdin toisen seinän maalata ja sitten olikin käsillä

koiran synnytys ja makkari rauhoitettiin siihen.

Nyt odottelen, että pentuset muuttaa olkkarin puolelle,

 niin voin jatkaa toisen seinän maalailua.

Ilme makkarissa kirkastuu huomattavasti ja

olen erityisen tykästynyt tuohon tapettiin.

Tässä kuvia siitä minkä lupasin 

jo kuukausi sitten..

Pakkeloitu seinä, odottelee hiomista..

Ensimmäinen tapettivuota paikallaan.. sanonpahan vaan, että tällaiseen vanhaan taloon on ihan mielenkiintoista saada mitään ihan suoraan, seinät ja kaikki kun on vähän vinkallaan sinne ja tänne... mutta ensimmäisen vuodan jälkeen homma hoitui leikiten!

Koko makkarin ilme muuttui... seinälle ei ole vielä kiivennyt sängyn päädyssä ollut iso peili.

Kunhan seinät on maalattu, iso valkea peili palailee paikalleen sängyn päätyyn.

 

Taloon tuli..

Taloon tuli uusi rasvakeitin.

Ensimmäiset pari päivää maisteltiinkin,

mitä kaikkea sillä saakaan aikaan.

Fish & Chipsit piti kokeilla myös.

Ja tietenkin sanomalehdeltä.

 Hyvää oli,

ja kätevä on tuo uusi rasvakeitinkin.

Mutta ei näitä herkkuja jokapäivälle kuitenkaan..

 

Seuraavalla kerralla oman makkarin remppailu päivitys..

siihen asti...

Hissuksiin..

Hissuksiin on alkanut tämä vuosi.

Kodin kuvailu on jäänyt vähemmälle,

koirarintamalla on ollut enemmän nyt tapahtumia.

 

 

Suunnitelmia kuplii päässä,

mutta voimat on ollut sen verran vähissä,

että toteutus on sitten joskus.

Ihanat tulppaanit on kannettu kaupasta kotiin usempana

perjantaina.

Vähän kevättä on yritettävä laittaa kotiin,

vaikka pakkaset paukkuu nurkissa.

Joulukukista on enää joulutähti hengissä,

ihme ja kumma.

Kinkun piilotus talkoot...

Meille, 5 henkiseen perheeseen, 

tuli hommattua 9 kilon kinkku.

No, ei yhtään liian pieni,

kun onnistuin 

piilottamaan lopun kinkun 

seuraavan päivän ruokiin.

Jouluruokaa meillä syötiin

3 päivänä, 

eilen käytiin äidin notkuvan pöydän äärellä.

Joten 2 päivänä saatiin evästeltyä

aika hyvin, kun siitä 

9 kilon kinkusta oli elää

kynttyrä jäljellä.

No.. eilen oli meillä iltamyöhällä

nuorisoa (lasten kavereita) enemmänkin ja

joku yökyläläinenkin, joten 

kinkusta onnistuin piilottamaan

lämppärileipiin ison osan.

Pari pellillistä lämppärileipiä hävisi

alta aikayksikön!

Maustoin kinkun oreganolla ja chilillä.

Leivälle ketsuppia, paprikaa, oliiviöljyä,

kinkkua mausteineen, juustoraastetta ja sinihomejuustoa.

Tänään tuhosin loput kinkusta..

Tein pari kinkkupiirasta.

Pohja on perunamuusiin tehty, 

paprikaa, säilyke maissia, kinkkukuutioita,

sipulia, mausteena mustapippuria, paprikajauhetta,

vähän chilijauhetta, pari munaa ja pari dl maitoa

 sekaisin ja päälle juustoraastetta ja sinihomejuustoa.

Lopusta kinkusta tein 

tuunatun version  kinkkukiusauksesta.

Paistoin kinkkua pannulla sipulin kanssa,+ paprikaa ja säilykemaissia

sinnekkin,

sekaan vähän ketsuppia, timjamia, reilu loraus öljyä,

lusikallinen hujajaa, kinkkuihin tuli mukava ruskistus,

ketsupin sokeri ja hunaja glaseerasi lihaa, samalla kinkku muistutti jo

ylikypsää possua. Tämä perunasipuli sekoitus pussin sekaan

ja päälle puoli litraa kuohukermaa,

juustoraastetta ja sinihomejuustoa.. ja ei oo mikään

laihdutusruoka ei...

 

Siinäpä sitä, kohta uunista ulos ja nautitaan kera

raikkaan salaatin !!!

Aattoapa aattoa...

 Kattaukseen livahti tänä vuonna vähän

punaistakin.

Simppelisti vaan.

Simppeli oli jälkiruokakin.. karpalo pannacotta.

Olkkarissa hiljaista...

Tänä vuonna keskityttiin tunnelmaan...

Kimallusta ja kimmellystä, siellä ja täällä!

Sitruunakakkua sitten myöhemmille jälkkäreille, kahvin tai glögin kera.

Sauna, ruoka, Samusirkan Joulutervehdys.. lahjakääröt, kaikki iltasella ja ajallaan..

Haudoilla käytiin jo päivällä.

Rauhallista... lapset ei kimputtanut lahjojen perään,

ovat ilmeisesti jo sen verran kasvaneet ja oppineet, että

niitäkin kannattaa malttaa odottaa.

Nyt on nautittu ruuasta, leppoisasta meiningistä.

Glögistä pakkasessa,

hissunkissun hommailusta.

Vilahti!

Viikot vilahtelee,

Joulukin tuli kuin rynnimällä päälle.

Kiireitä on riittänyt vaikka minkälaista ja

rauhoittuminen on ollut hankalaa.

Kuvia on tullut räpsittyä 

tasaiseen tahtiin ja

ajattelinkin mäjäyttää kaikki tähän vaan,

sen kummemmin niitä rääpimättä.

Niitä onkin itsenäisyyspäivästä lähtien..

 Tässäpä.. olokeepa hyvä!

Luntakin tuli..

Valkea kuusi jaksaa ihastuttaa vieläkin...

Synttäritkin tuli ja meni.. piparisuklaa juustokakulla ja glögilla juhlittiin...

Perjantain herkkuruokaa, nachovuokaa...

Löytyi, löytyihän se!!!

Niin, löytyi se, vaikka viime kerralla sitä olin etsimässä.

Joulumieli..

pikkuhiljaa.

Kodin hyllyille on kerääntynyt joitakin joulujuttuja,

valkeaksi maalattu olkipukki ja

poro valkeiden puiden kanssa.

Piparkakkutalo tehtiin tyttärien kanssa

viikolla, ihan valmistaikinasta vaan.

Tosin nyt on jääkaapissa omatekoinenkin taikina

odottelemassa sitä hetkeä,

kun innostun piparinleivontaan.

Olen niin kaivannut sitä,

että radiosta alkaisi kuulua edes silloin tällöin 

joululauluja.

Ilmeisesti monet ihmiset on kyllästynyt

joululauluihin, 

mutta kyllä minä niitä kaipaan.

Nyt kuuntelen mieluiten amerikkalaisia joululauluja ja

sitten  ihan jouluna kotimaisia... varpunen jouluaamuna jne.

Mutta, kuten viimeksi mietin, että löytyisikö

joulumieli joululauluista?

Pitää kyllä myöntää, että kyllä.

Niistä se löytyi.

Olkkarin järjestys kääntyi miltei siihen ikiaikaiseen samaan,

kun nuo seinät innostuin maalaamaan.

Vielä en ainakaan ole kyllästynyt

tai ollut tyytymätön seiniin,

eikä kukaan ole vielä (uskaltanut) ihmetellä

sitä, miksi ne on maalattu siten kun ne on maalattu.

Vai? onko ne oikeasti NIIN autenttisen näköiset!

Ehkä.

Valkoinen joulukuusi on vielä laatikossa,

mutta ei pitkään.

Viime vuonna koristelin kuusen

puolenkuun maissa,

 enkä ole IHAN varma, jaksanko odottaa niin kauan tänä vuonna.

Minusta kuusesta on saatava nauttia pidempään kun

aatosta vähän eteenpäin.

Aaton jälkeenhän joulu on jo vähän ohi,

eikö kuusta ole mukavampi katsella pitkin

joulukuuta.

Monella kuusi jo on laitettukkin,

siis muovikuusi.

Aidon kuusen haluavat joutuvat kyllä odottelemaan,

kun eihän se raukka jaksa sisällä pitkään olla

kärsimättä.

Tällaista tälläkertaa,

voikaas hyvin!