maanantai 1. syyskuuta 2014

Kun ei leipäkään maistu leivälle..

Väzymystä on ollut ilmassa jo monta viikkoa.
Känkkäränkkä valtaa välillä
mielen ja voi juukelis että osaa sapettaa.
Väsyneenä ei pitäs alkaa
edes pyykin pesuun,
vaikkei se nyt suuria ponnistuksia vaadi,
mutta kun ei.
 Sillon pimahtaa se viimenenkin 
kieli viulusta ja
pelkkä sukan tippuminen pyykkinarulta 
on ihan liikaa.. 
 

 Innostuin tässä viime viikolla kuitenkin 
sen verran siivous päivänä, että
jyräytin olkkarissa järjestystä.

Isännän mieleenhän se ei tietysti ollut,
niinkuin ei mikään, mikä tuo pienintäkin muutosta
herran eloon.
Ugh, sanon minä. Järjestys ei oo paras mahdollinen, mutta
edes jotain tapahtuu tässäkin talossa.
Järjestystä ei olla muutettu olohuoneessa ainakaan vuoteen, ellei
pidempäänin aikaan.. johan se alkaa tökkiä
heilua imurin kanssa aina sitä samaa rataa.



Pienestä  antennijohdon pätkästä jäi kiinni se parempi järjestys..
enkä jaksanut siihen alkaa etsiä tai lähteä ostamaan sitä, joten
järjestys nyt on niinkun se on, toimii,
mutta ei ole ihan paras mahdollinen.

Meillä on kaadettu puita,
takapihan karmean isoksi virahtanut terijoensalava on saanut
rajua trimmausta, itseasiassa sen saisi hävittää koko puun, mutta 
sähkö ja puhelin langat on niin lähellä ettei itse uskalleta
niitä ainakaan vielä kaataa.

Ehkä tuo riehuminen tuolla pihalla puiden kanssa
on osaltaan aiheuttanut tätä uskomatonta väsymystä.
Vasta ollut flunssa, josta ei ihan vieläkään olla
kuivilla, on varmasti imenyt mehuja
tämän talouden lasista.

Pihalla ei paljon kuki enää mikään,
kesäkukat alkaa viimeisetkin olla kohta tapettu,
huonolla hoidolla tai hukutettu.
Paviljongin ympärillä kasvaa ruusuja ja
ne on jaksanut vielä työntää kukkasia..
niistä muutama räpsy, kun maljakkoon
asti niitä raaskin kiikuttaa... eivät muuten
tykänny yhtään. 2 päivää ja kaikki oli död.
Mutta tässä tärkeimmät..
seuraavaan kertaan, ja toivottelen kaikille
piristystä tähänkin viikkoon!!!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti