maanantai 15. heinäkuuta 2013

Aamu on jälleen aurinkoinen!



Tämäkin aamu alkoi aurinkoisena,
tänä kesänä tätä on ollutkin ja NIIN kiitollinen siitä.
Kevät talvella toivoin sitä kovasti.
Sellainenhan kesän pitää olla,
kun se meillä on muutenkin niin turkasen lyhyt.
Minun puolestani kesä saisi olla aina.


Olisi enemmän aikaa nauttia kukkien kukkimisesta,
oman kasvimaan antimista ja lämpimästä järvivedestä.


Kovalla tohinalla kesää aletaan valmistella jo aikaisin
keväällä, pitää ehtiä kasvattaa sitä ja tätä,
saada ne maahan ajoissa, että lyhyen kesän aikaan
niiden antimista tai kukkimisesta ehditään edes hetken nauttia.





On tästä kesästä nautittukkin,
kannullinen sangriaa kuumana kesäiltana 
paahtavan kuumalla terassilla,
aurinkotuolissa hölläillen.


Kesän herkkuja on laitettu pakkaseenkin,
vaikka aimoannos on mennyt suuhun.
Kesällä on aina hyvä syy tehdä 
mansikkakakku!


Kerätä ihana kesäinen kimppu tienlaidalta!


Ja, miten ihanaa on seurata eläintemme puuhia
pihamaalla. Niiden elämä on kesäisin
mukavaa, kun vain käyskentelee pihamaalla,
löytyy aina herkkupala.
Jos ei viitsi sitä etsiä, kun tulee
terassin viereen norkoilemaan,
kohta joku kiikuttaa palan pullaa
tai leipää herkkuja norkoilevalle
kanalle tai ankalle.

Hitaasti herättyjä aamuja,
kahvikupposen kanssa istuskelua
ulkona rappusilla aamukasteessa.
Ja, niin raikasta kesäilmaa
tuoksutellessa!
Ah.. miten rakastankaan kesää!!
Entäs te?
vai tykkäättekö enemmän syksystä? talvesta?
Syysilloissa rakastan sytytellä kynttilöitä hämärtyvään iltaan,
käpertyä vilttiin saunan jälkeen terassille tai paviljonkiin.
Mutta, niin surullista katselle kun kasvit kuolee tai tiputtaa lehtensä,
kovan työn tulokset katoaa maisemasta...hyrr..
Ei, ei ajatella sitä vielä, vielä on kesää jäljellä!!!!

torstai 4. heinäkuuta 2013

Tauolta takas...


Melkoinen tauko on venähtänyt bloggailuuni,
kuvattua on tullut ja kerrottavaakin olisi ollut,
mutta ei sitä tuolta pihalta saa vaan itseään tänne koneen äärelle.
Annan sen anteeksi itselleni.
Rakastan kesää,
lämpöä, kukkia, kasveja,
hämäriä kesäiltoja kynttilöiden valossa.
Tervan tuoksuinen pihasauna jne.
Tekemistä on enemmän kuin tunteja.
Eikä vähiten, tämä nuori perheenjäsenemme
ole huomion keskipisteessä.
Ja, tarkoitan tätä irlanninsusikoira urostamme,
Paulia.. Paulianteroa.. :)
"Pauli, haista kukkanen!"

Se kasvaa niin hurjaa kyytiä, että viikko
punnituksessa huomaa, ettei pian jaksa
sitä enää nostaa.
Juhannuskin tuli ja meni.
Vietettiin se vesillä.
Aivan ihanat ilmat suosi veneilyä.
Pieni kipinä iski jälleen tuonne vesille.
Puhtaaseen luontoon ja rauhaan.

Terassin pöytä juhannuksena.

Uudet kiireet on jälleen alkamassa,
koiraharrastuksen kautta.
Näyttelyihin on tullut ilmoitettua corgeista 
keskimmäistä ja useamman viikonlopun heinä ja elokuussa
vietän näyttelyissä.

Paviljongin lyhty itikkaverhojen hulmutessa...

Juhannuspäivän yötä kynttilän valossa pihalla paviljongissa!

Kiireet olisi tuolla meidän alakerrassakin.
Sieltä on purettu takkahuoneen, wc:n, pesuhuoneen ja
saunan lattioista klinkkerit pois ja pesuhuoneen seinätkin.
Näky on aivan lohduton...me elämme tällähetkellä ilman
suihkua ja sähkösaunaa. Ihan pihasaunamme varassa,
jossa vesi lämmitetään padassa ja sauna puilla.
Eipä se haittaa, näinhän me joka kesä tehdään.. keväästä,
myöhään syksyyn. Toivoa vain saattaa, että tuo 
remontti etenisi joskus...huoh.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Perheenlisäystä!

Monta päivää on mennyt, kun olen viimeksi
täällä käynyt!
On minulla syykin,
meidän perheeseen on tullut perheenlisäystä!
Ehei.. ei meille enää lapsia ole syntynyt,
vaan eläinperhe lisääntyi yhdellä.
Aivan mahdottoman ihanalla 
"pikku" pojalla.
Mieheni pitkäaikainen haave täyttyi,
kauan sitä etsittiin.


Meille muutti viime lauantaina
irlanninsusikoiran 10 viikkoinen pentu.
800 km hakureissu oli rankka,
mutta sangen kannattava.
Kotona oltiin vasta puolilta öin ja
meitä vielä odoteltiin kotona.


Pentu on suloinen kuin mikä ja
kilttikin, pienet metkuthan kuuluu asiaan.
Tiedä sitten voidaanko "pienestä" puhua,
kun pentu oli 10 viikkoisena jo 15 kiloinen.
Se on valloittanut koko perheen sydämen,
myös aikuisten koirien.


Nuorin niistä, omi pennun kaverikseen ja
se oli rakkautta ensisilmäyksellä!
Sellaista on täällä tapahtunut...
sisustelu juttuja on tullut puuhailtua pienimuotoisesti.
Mikkelin polireissuilla on tullut tapettua
aikaa kauppakeskuksissa ja sieltähän sitä
löytyy.. kaikkea kivaa.
Mutta, niistä ensi kerralla!
Mukavia kesäpäiviä kaikille!

torstai 30. toukokuuta 2013

Ihan pihalla vaan...


Paviljongin takana on erilaisia syreenejä,
valkoinen perinteinen ja sitten 
vaaleanpunaisia, olikohan ne unkarin syreeniä?
ja jotain kolmattakin lajia.. sitä en enää muista mikä.
Mutta se perinteisin on kaunein.
Sivuilla on vaaleanpunaisia
ruusupuskia, erilaisia,
mm. yksi vaaleanpunainen juhannus
ruusu, jonka mieheni on minulle joskus ostanu.
Paviljongin sisäänmeno aukolla kasvaa molemmin puolin 
köynnöshortensiat, jotka tekee ihanat valkoiset kukat.
Köynnös kasvaa hitaasti mutta varmasti.
 

Etupihan seiväsaidalla on vaaleanpunaiset japanin kellot.. taustalla
kukkii norjanangervot.
Vähän pilkottaa pergolakin taustalla.
Miksiköhän olen ottanut mustavalkeita kuvia..
kesän väriloisto menee hukkaan?


Meillähän on siis oikeitakin kanoja,
nämä tipuset ja kana,
ottaa terassilla vieraita vastaan.
 
Niin, onhan meillä ankkojakin, sellaisa jättirotuisia valkeita ankkoja.
Munia tulee omiksi tarpeiksi kanoilta ja ankoilta.
Ankkojen munat käytetään leivontaan tai annetaan
koirille.
Tyyne tai Tirppa oli pyöräyttänyt melkoisen jättimunan..
Oikealla on normaali kananmuna,
keskellä normaali ankanmuna ja
vasemmalla on sitten jättimuna.
Emme ole sitä vielä halkaissut, onko
siellä kaksi keltuaista, kuten joskus
näissä jättimunissa on.
Ei huushollista löytynyt tulitikkuja, 
piti malliksi laittaa sytytin.



 
Saimme mummolta vanhan pyörän rähjän, renkaat rikki, mutta toimiva
peli. Tyttärien kanssa  tuunattiin, äietienpäivää edeltävänä lauantaina
näitä pyöriä.
Isompi pyörä purettiin osiksi.. iiihan hirmunen homma sellaiselle
ihmiselle joka ei ole ennen pyörää kasaillut.
Runko maalattiin turkoosilla spray maalilla,
uudet sisä ja ulkokumit vaihdettiin pyöriin,
uusi satula ja jalka isompaan.
Kiva retropyörä... aina ei kannata kiirehtiä
kauppaan ostamaan uutta.
Saa hyvän mielen ja päivän kivaa näpräiltävää
kun tuunaa vanhasta uutta!
Tällainen postaus tälläkertaa!

perjantai 24. toukokuuta 2013

Kahvia ja pullaa!


Onpa mennyt vuosia, kun
on meidän talossa leettapullia paistettu.
Keskimmäinen tyttäreni on
melkoinen leipuri.
Jos kaupasta kannan tarpeet ja
kauniin pyynnön,
kakut, pikkuleivät, pullat ja ruokakin 
tulee..
Helppoa!
Tosin täytyy itseään vähän tsempata
siihen, että joutuu ne sotkut
siivota, mitä lapsen silmä ei vielä näe. ;)


Olen hurahtanut näihn Green Gaten ihaniin lattekuppeihin.
10 kappaletta niitä jo hyllyllä koreilee,
nyt viimeisimmät on nämä kesäiset
ruusukuvioiset ja värikkäät. 
Aiemmat GG:n lattekupposet on olleet 
väriltään lähinnä harmaan valkeat.
 

Lattukupposten lisäksi mun oli PAKKO saada tuo taustalla pilkottava Nordalin termoskannu!

Kupposten lisäksi oli saatava NÄTTI termoskannu.
Pitkään näitä olen katsastellut,
viime reissulla Kauppa21:seen näin tämän
Nordalin ihanan kannun ja ajattelin, että noo mietitään...
No, sitä tuli mietittyä viikko,
se alkoi olla unissa ja ajatuksissa jatkuvasti.
Pakko oli hakea se pois.
Kysyin myyjältä, onko kannu myös hyvä käytössä?
siis pysyykö kahvit siinä OIKEASTI kuumana.
Sain lupauksen siitä, että voin palauttaa tuotteen jos 
se ei toimi.
Moni kakku päältä kaunis mutta sirkkoja sisältä..
mietin.. koska joskus olen
joitakin kauniita asioita ostanut ja ne ei sitten
käytännössä ole toiminut ollenkaan.
Teinpä oikein testin kotona. 
Laitoin kiehuvaa vettä kannuun ja
pitkin päivää kokeilin vieläkö kuumaa..
samainen vesi oli vielä seuraavanakin
aamuna lämmintä.. ei enää kiehuvaa.
Mutta, voi varmaan sanoa,
että kannu todella toimii!!! HYVÄ!!!

Kukkaloisto terassilla ja pihalla on alkanut, vaikka ollaan vielä toukokuussa.
Olen ollut laiska päivittelemään blogiani,
päivittäiset rutiinit tuntuu imaisevan aikani ja voimani nyt.
Kesät on myös aikaa, kun panostan koirieni
näyttelyhommiin. Ja, kun lumet sulaa,
se tietää, että aloitamme metsälenkkeilyn koirien kanssa.
Lähinnä siinä koirat lenkkeilee, saa monipuolista liikuntaa ja
niiden kunto ihan selvästi nousee ja näkyy tietysti päältäkinpäin,
pitäähän sitä olla muodot kohdillaan kun näyttelyissä
käydään näyttäytymässä
Huomenna on seuraava koitos,
pitäkäähän peukut!
Vaikkakin, tuo nuori narttu joka näyttelyyn lähtee,
on jo saavuttanut junnuluokassa sen mitä on haluttukkin,
mutta kun on ilmoitettu niin mennään kuitenkin.
Seuraavaan kertaan...

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Kevättä Hiekkarinteellä!



Ajattelin laittaa kuva pläjäyksen pihahommien lomasta!
Tänään tein ison urakan, pihalla olevan betonialtaan kanssa.
Altaan pohja oli lehtiä täynnä ja vesi lumien sulamisen tuotetta.
Uppopumpulla pumppailin suurimman osan, sitten
vedellä pesua ja kivien siirtelyä.
Altaalle tuli asumaan Sakusammakko,
ihastuin siihen ensisilmäyksellä, tänään agrimarketissa käydessä.


Pikkuriikkinen pumppu oli sen mukana,
ensin ajattelin että eihän se jaksa pumpata mitään.
Nomutta, luulo ei ollut tiedon väärtti ja
Sakun suusta suihkuaa vettä ihan riittämiin.
Laitoin altaaseen pussillisen zeoliittikiviä
ihan kokeeksi, että kuinka hyvin ne
pitää levän yms poissa.


Pergolaan piti minunkin rakennella lavoista kesäsohva.. kieltämättä siihen on hyvä oikaista nokosille!
 Kesäisin ankat saavat pulikoida altaassa
vapaasti, joten niiden jäljiltä vettä joutuu vaihtamaan
melko usein.



Mutta, nautin nyt tästä tilanteesta, kun 
ankat ei ole vielä rypemässä vedessä ja
Saku saa kivan liplatuksen aikaan altaalla...






Niinkuin näkyy, numitannerta riittää.. kuvassa ei näy puoliakaan.
Niin, tältä näyttää kevät meillä,
täällä Hiekkarinteellä.
Kiitos kun kävit ja tulethan uudelleen kylään! :)

maanantai 13. toukokuuta 2013

Time goes on and on..

Kirppislöytö 3e... Iittalan helmi.


Niin.. aika on kuin valuva hiekka,
se vaan häviää käsistä.
Puuhaa riittää ja aina tuntuu siltä,
ettei ehdi oikein mitään vaikka
ehtiihän sitä.


Eilisenä äitienpäivänä puuhasin hurjana,
sain tehdä pihahommia
ja ihan omasta halustani.
Kasvimaa tuli käännettyä ja lisättyä
uutta multaa sekaan.
Siemenet kylvetty, taimet istutettu.
Tomaateille rakentelin ystävältä
saaduista ikkunoisa
yksiön, siellä ne nyt törröttää.
Kesäkurpitsat myös,vähän toisenlaisen.
Ja kunhan lähtevät kunnolla kasvuun,
poistan lasit.


Pelargonioita on kannettu kotiin puutarhalta monen erilaista.. ihania.
 Kesäkukat on mitei istutettu,
pari kassillista leijonankitoja odottelee
vielä pääsyä pihalle.
Meidän pihalle on kyhätty myös
Paviljonki, kiikun ja heinäseiväs kaaren
tilalle. Miettinyt laitanko hyttysverkot siihen,
vai en. Luulen, että ne tuulessa menee sotkuun ja
niiden selvittely vain harmittaa. 
Muuttuuko ne harmaiksi kesän vesisateissa?
Palviljonki ei nimittäin syökse tuosta katolta
vettä, vaan se lirittää pitkin putkia maahan,
joten verhotkin olisi märät.

Kuva on otettu noin viikko sitten, huomaa että luonto muuttuu hetkessä, nyt on jo vihreämpi nurmi ja silmut puussa.

Pergolassa minulla oli viime kesänä itikkaverhot,
aion ne sinne jälleen ripustella. Se keventää ja
pehmentää mukavasti ilmettä...
Haluan pihan ja kalusteiden olevan siistit ja
helppohoitoiset,
mutta myös kauniit ja sisältäen mukavia yksityiskohtia.
Pidän siitä, että kaikki ei ole liian tarkkaan harkitusti
paikoillaan, aseteltu. Näytä siltä kuin ne olisi aseteltu.
Osa asioista asettuu paikoilleen ja ne mitkä ei,
joutaa pois. Siksi paljon krääsän kerääminen
on houkuttavaa.. mikä näyttää missäkin sinne kuuluvalta??

Olohuoneeseen kyhätty hylly hetken mielijohteesta. Hetihän sinne tavarat paikkansa löysi...


Sisällä sisustelut ja puuhailut on jäänyt
vähiin. Jos ulkona paistaa aurinko,
se vetää puoleensa kuin magneetti ja
pian sitä huomaa pyllistelevänsä kukkapenkkien yllä,
ropsuttelevansa uutta nurkkaa haravalla
tai jotain muuta.

Terassille on pöytä ja penkit laitettu jo ennen vappua!
 
Mutta, sehän on ihanaa. Talven aikana
koti on koluttu läpikotaisin, tehty pienimuotoista 
remppaa, maalattu ja puuhasteltu.
Nyt on pihan vuoro.
Iso juttu odottaisi myös,
pihasaunamme kaipaisi ilmeen kohotusta.
Takkahuoneessa oranssit paneelit väriä ja
saunan ja pesuhuoneen katto sitä samaa supisaunavahaa,
jota siellä seinissä jo onkin.
Pihasauna lämpiää nyt usein,
nytkin 3 päivänä peräkkäin.
Nyt taidan sujauttaa tutut kumpparit
jalkaan ja painella ulos..
ehkä pergola saa ne itikkaverkot hulmuamaan tuuleen...
joten seuraavaan kertaan!